<$BlogRSDUrl$>

30.11.03

Pösigt kommer det 

Olin eilen elämäni ensimmäisellä varsinaisella seuramatkalla. Tämä hulppea kokemus ei kuitenkaan vienyt minua vieraan valtion maaperällä vaan päinvastoin se johdatti minut länsinaapurimme Espoon maaperälle rakennuttaman huonekaluliikkeen syövereihin, Ikeaan.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Ikeaankin pitäsi saada jo Saksassa paikoin käytössä oleva "miesparkki". Se toimii vastaavalla tavalla kuin tavaratalojen lapsiparkit, joihin äidit voivat jättää pienokaisensa mennessään suorittamaan ostoksensa. Miesparkin sisäänpääsymaksu on siinä kympin luokkaa ja sillä saa pari kaljalipuketta sekä rasvaisen haukkapalan. Miesparkin tiloissa on televisioita, joista voi seurata miesurheilulajeja, kuten nyrkkeilyä, autourheilua ja jalkapalloa. Lisäksi miesparkissa on mahdollista tutustua miehille suunnattuihin aikakausjulkaisuihin ja keskustella henkevästi muiden miesten kanssa. Mikäs sen parempi: miesten ei tarvitse osallistua naisten kenkienvalintadilemmaan ja naiset tietävät, ettei mies ole hukkateillä.

Tällaista mahdollisuutta ei siis Ikeassa vielä ole, joten yritin psyykata itseni kiinnostumaan kaikesta mahdollisesta materiasta, mitä hyllyt vain esille tarjosivat. Tämä yllättäen toimikin melko pitkään. Törkeän kallis, mutta yksipuolinen lihapulla-annos avitti minua jaksamaan tavarapaljouden keskellä entistäkin pitempään. Lopulta mies sisälläni joutui kuitenkin antamaan periksi ja ahdistuin, kun sopivia verhoja makuuhuoneeseen ei löytynyt ei sitten millään. Oli pakko saada kahvia, tupakkaa ja päästä pois.

Tämän syksyn extreme-elämys on nyt kuitenkin takana ja pidänkin itseäni todellisena voittajana. Maratoonarit, vuorikiipeilijät, base-hyppääjät: te olette nössöjä. Viettäkääpä lauantai Ikeassa!

Jotta voisin osoittaa jälkipolville urotekoni todeksi, löytyy kotoani nykyään todistusaineistona tämä, tämä ja tämä. Tämän ja tämän hankinta jää seuraavaan kertaan.

Ps. Mikäli olet joskus miettinyt, mistä saisi lisätilaa ahtaaseen asuntoon, on Ikealla ratkaisu juuri sinulle: sijoita työpiste suihkunurkkaukseen.

28.11.03

Islannin kuningas 

Tuossa taannoin kirjoitin jutun, jossa pohdin vaalipäiväkirjan pitämistä ja mainitsin sähköpostin lähettämisestä Ruotsin pääministerille ja Islannin kuninkaalle. Vaalit olivat ja menivät, mutta tänään repesin liitoksistani ja paskoin housuuni selaillessani sivuilleni tulleita hakukoneosumia: katsokaa itse.

Kyseinen osuma oli tullut novogroup.com -domainilta ja Kyyninen Paska kävikin tutustumassa Novo Groupin sivustoon. Yhtiö aikookin näemmä pitää ylimääräisen yhtiökokouksen 15.12. Esityslistasta on kuitenkin vallan unohtunut se tärkein 4. käsiteltävä asia. Kyyninen Paska onkin saanut käsiinsä alkuperäisen kokouksen esityslistan ja alle laitankin - kaikkien Pitäjänmäkeen kokoukseen suuntaavien helpotukseksi - unohtuneen neljännen kohdan:


4. Islannin kuningas

Yhtiön hallintorakennuksen 3. kerroksessa työskentelevän Pekka Karvosen saamien tietojen mukaan Islannissa on sittenkin kuningas. Hänen nimeään egonomi Karvonen ei saanut selville, mutta ehdottoman luotettavan sähköisen lähteen mukaan joku on joskus lähettänyt Islannin kuninkaalle sähköpostia, joten Islannin kuninkaan olemassaolo on kiistämätöntä.

Yhtiökokouksen tuleekin välittömästi päättää työryhmän, jonka tulee ennen yhtiön pikkujouluja 2004 selvittää Islannin kuninkaan nimi ja sähköpostiosoite, perustamisesta. Edellyttäen, että työryhmälle aiheutuu toiminnasta kuluja, tulee 5. kerroksessa työskentelevän astronomi Pentti Hirvosen täytätyttää kaavake AbC69 "omituiset ja tyhjänpäiväset menot, jotka kustannetaan leikkaamalla siivoojien ja kengänkiillottajien palkkoja".

Lisäksi hallitus esittää, että Islannin kuninkaalle lähetetään postikortti, jossa on pörröisiä eläimiä.

27.11.03

Töihin siitä, saatana! 

Heti aluksi totean, etten aio mainita tässä jutussani kansanedustaja Tony Halmeen uskoontulemista mitenkään.

Lukuvuoden kolmas opintoviikko napsahti rekisteriin tänään. Enää 19,6 suoritettavana, jottei Kyynisen Paskan opintotuki katkea. Kuulunen kuitenkin niiden onnellisten joukkoon, jotka ehtivät alta pois, mikäli opetusministeriön ehdotus nuijitaan vielä eduskunnassa läpi vielä jonakin kauniina päivänä. Siinäpähän sitten kärvistelet ilman tutkintoa, kun "aikarajat" ovat umpeutuneet ja yliopistonmäellä portsari tarkistelee opiskelijakortteja. Mikä siinä on, ettei ihminen saa viihtyä akteemisessa opinahjossaan seitsemää vuotta kauempaa? Toivottavasti SYL kuitenkin nousee riittävän aktiivisesti barrikaadeille ja kaataa tämän "sukupolvisodan eturintaman" (täydet pisteet Laitiolle otsikoinnista).

Lopuksi vielä risuja Hesarille. Mikä kumma siinä on, ettei nettilehdestä voi lukea päivän uutisia? Kunhan joulupukki tuo minulle pöytäskannerin joululahjaksi, niin otan aamurutiinikseni päivän Hesarin valokopioimisen ja laittamisen verkkoon kaiken kansan luettavaksi.

25.11.03

Kuudes aisti 

Olen huomannut, että minulle on kehittynyt kuudes aisti. Ikävä kyllä kyseessä ei ole kuitenkaan mikään kyky haistaa ilmaista rahaa tai nähdä vaatteitten läpi.

Minun ylimääräinen aistini kertoo minulle mikäli en ole juonut kahvikupillistani loppuun. Luitte ihan oikein. Mikäli kahvikuppini pohjalle on jäänyt pienikin siemaus sumppia jäljelle, tulee minulle tästä merkillinen, tietoinen olo. Siis vähän samanlainen olo kuin silloin, kun muistaa, että kaupasta piti ostaa jotakin, muttei saa päähänsä mitä. Eipä tätä osaa teille kuolevaisille paremmin selittää...

Epäilisin, että kahvikupillisen viimeisestä siemauksesta jää aivoihin jotenkin erilainen ja voimakkaampi muistijälki kuin muista "merkityksettömämmistä" hörpyistä ja mikäli tätä viimeistä siemausta ei ole tapahtunut, keho jaksaa tasaisin väliajoin muistuttaa siitä; ettei hyvä sumppi vaan mene hukkaan. Näin se evoluutio ottaa meidät köyhät opiskelijatkin huomioon.

RE: Herneitä nenässä 

Mervi veti herneen nenään, kun Kyyninen Paska kävi arvostelemassa uudet tulokkaat. Ihan oikeutettua oli kritiikki, joka kohdistui kirjoitusvirheeseeni. Kiitos hyvästä huomiosta, korjasin jo virheeni.

Huomauttaisin kuitenkin, että minä vain jaan täällä - monen muun tapaan - subjektiivisia mielipiteitä elämästä ja muusta. Olen saatanan pahoillani, jos joku menettää yöunensa sen takia, että minä arvostelen teinien kirjoitusvirheitä, mutten ole itse täydellinen. Eikös kuitenkin minun pitäisi olla se, jota epätäydellisyyteni tulisi harmittaa? Enkä minä täällä itke. Päin vastoin minusta on oikein hauska seurata, kun ihmiset ottavat kaiken painetun sanan - jopa sellaisen netissä olevan materiaalin, jota kirjoittaa nimimerkki Kyyninen Paska - niin tosissaan, että siitä täytyy tulla sitten, aivan, itkemään.

Ps. Mikäli kommentointi ei toimi Särkänniemi-selaimella, niin turha siitä on tulla minulle kiukuttelemaan. Siinä kulttuurissa missä minä olen kasvanut, on tapana ilmoittaa teknisistä virheistä ja ongelmista sinne missä vika on eli klikkaapa tuolta oikeasta kolumnista tuota "Enetations" nappulaa ja etsi sieltä palvelupuhelimen numero ja pirauta heille.

21.11.03

M niin kuin musiikki 

Tänään näyttää olevan Winampilla m-päivä. 4000 kappaleen soittolistaltani ponnahtelee toistuvasti m-alkuisten yhtyeiden biisejä. Ei, se ei soita niitä missään aakkosjärjestyksessä, ihan arpoo sieltä mökää mielensä mukaan. Äsken minua viihdytti vanha kunnon Metallica - ja siis nimenomaan vanha tuotanto - jonka jälkeen sain nauttia Jouni Mömmöstä ja Mana Manasta. Tällä hetkellä pauhaa Moonsorrow ja tuossa aiemmin tajuntaani laajensi Mortiis (jonka kotisivu näyttää olevan off-line). Jaahas, tämän mystisen m-kaavan tuli rikkomaan Sonata Arctica (...jonka senkään kotisivu ei vastaa. Opettelisitte pitkätukat delegoimaan kotisivujen ylläpidon jollekulle asiansa osaavalle.).

Nyt täytyy kuitenkin luovuttaa ja lähteä t niin kuin tiskaamaan...

Älä puhu vaan siitä! 

Durexin suuri seksitutkimus on julkaistu ja häkellyttää nyt siveellisiä ihmisiä ympäri maailmaa. Tutkimuksessa haastateltiin yli 150,000 henkilöä 34 eri maasta, muiden mukana Suomessa. Kyyninen Paska paljastaakin nyt, miten me suomalaiset sijoittumme seksuaalisuuden maailmankartalle.

Keskimäärin 73% vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen seksielämäänsä. Suomalaiset sijoittuvat tässä tilastossa yleistyytymättömien venäläisten kanssa jaetulle viimeiselle tilalle. Suomalaisista 41% ei ole tyytyväisiä seksielämäänsä ja 59% uskottelee olevansa. Thaimaalaisista - joista vain 6% mainitsee lempiasennokseen jonkin muun kuin lähetyssaarnaaja-asennon - vain 8% uskaltaa tunnustaa tyytymättömyytensä omaan seksielämään. Kyynisen Paskan omassa tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että lähes 90% suomalaisista on tyytymättömiä seinänaapurinsa seksielämään.

Eniten seksiä harrastetaan itä-Euroopassa. Unkarissa, Bulgariassa ja Venäjällä sekstaillaan lähes joka toinen päivä. Suomalaiset viettävät laatuaikaa noin kahdesti viikossa. Kyynisen Paskan gallupissa tarkentui lisäksi, että suomalaiset harrastavat vuoden aikana seksiä keskimäärin 51 kertaa lauantaina saunan jälkeen lasten mentyä nukkumaan, 27 kertaa arkiviikolla lasten mentyä nukkumaan, 14 kertaa sunnuntaina lasten mentyä nukkumaan, 10 kertaa kesällä mökillä/veneellä/kotona lasten mentyä mummolaan, 5 kertaa juhannuksena puolison mentyä nukkumaan, kolmesti risteilyllä/lomamatkalla/Virossa puolison jäätyä kotiin, kahdesti firman juhlissa palkankorotuksen toivossa ja kerran lateksiasusteissa Puijon mäkitornin hyppyripöydällä.

Yhden illan juttuja harrastavat eniten vietnamilaiset, norjalaiset, islantilaiset ja suomalaiset; Taiwanissa ja Hong Kongissa tämmöisiä irtosuhteita taas ei suosita. Aasialaiset ja venäläiset taas ovat avoimempia maksulliselle seksille kuin länsimaalaiset. Pomoa, puhelinseksiä, bestiksen partneria ja seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa harrastetaan kaikkialla, mutta eniten Vietnamissa, Uudessa-Seelannissa ja pohjoismaissa. Kyynisen Paskan suorittama sähköpostiutelu paljasti lisäksi, että useat vietnamilaiset haluaisivat tietokoneen, puhelimen tai postilaatikon, jotta voisivat harrastaa enemmän sähköposti-, puhelin- tai kirjeseksiä.

Suomalaisten lempiasento on doggy style, kun yleisesti maailmalla suositaan asentoa, jossa partneri on päällä. Intialaiset ovat ainoa kansa, jonka nivelet kestävät edes jotenkuten seksin harrastamisen seisten. Lusikka-asento puolestaan saa suurimman suosion venäläisten ja serbia-montenegron löyhävaltioliittolaisten keskuudessa. Vietnamissa lusikat ovat tuntemattomia makuuhuoneessa. Kyynisen Paskan tiedustelujen mukaan puolet suomalaisista on loukannut itsensä fyysisesti - yksi sadasta myös henkisesti - ja 20% joutunut hakeutumaan sairaalahoitoon yritettyään toteutta Kamasutran hankalimpia asentoja.

Suurimpia eroja maiden välillä saatiin kuitenkin kyselyn apuvälineosiossa. Suomalaisista hieman alle puolet on käyttänyt apunaan liukasteita. Kanadalaiset, amerikkalaiset, uusseelantilaiset ja australialaiset ovat ahkerimpia vaseliinin kuluttajia, kun puolestaan vain 9% bulgarialaisista myöntää käyttäneensä liukasteita. Sitomisleikkeihin antautuvat herkimmin britit, suomalaisistakin joka kolmas. Eroottisia alusasuja vieroksuvat yllättäen eniten espanjalaiset. Kyynisen Paskan haltuunsa saaman materiaalin mukaan liukasteita käyttävistä bulgaareista 65% käyttää liukasteena sylkeä, 30% voita ja 5% kaikkea mahdollista moottoriöljystä kynsilakanpoistoaineisiin.

Seksikkäimpänä ammattina testissä pidettiin mallin ammattia. Miehet arvostivat myös lääkäreitä, sairaanhoitajia, lentoemäntiä ja sihteereitä. Naiset puolestaan tunsivat seksuaalista vetoa mallien lisäksi palomiehiä ja hierojia kohtaan. Suomessakin palomiehet ovat ykkösammatti mitä seksikkyyteen tulee. Poikkeuksellisen korkealle Suomessa arvostettiin myös sotilaita. Vietnamissa puolestaan kukaan ei pidä palomiehiä seksikkäinä. Kyynisen Paskan suorittaman revolverihaastattelun seurauksena kävi ilmi, että suomalaiset olisivat annettujen vaihtoehtojen ulkopuolelta äänestäneet myös jääkiekkoilijoita, maanviljelijöitä, kulttuuriministeriä, postinkantajia, meteorologeja, seminologeja, blogilogeja ja Kekkosta.

Naiset pitävät italialaisia seksikkäimpinä ja miehet puolestaan kiinalaisia. Kuitenkin seksikkäimmän kansakunnan titteli lankeaa brasilialaisille. Suomalaisia ei äänestänyt kukaan, mutta ruotsalaiset sijoittuvat listalla kymmenen joukkoon. David Beckham äänestettiin seksikkäimmäksi mieheksi ja Jennifer "J.Lo" Lopez seksikkäimmäksi naiseksi. Suomalaisten suosikit olivat George Clooney ja J.Lo. Presidentin kansliasta Kyyniselle Paskalle lähetettyjen faksien - joita en muuten ollut pyytänyt ja jotka tulivat minulle yllätyksenä - mukaan seksikkäimpinä suomalaisina pidetään Paavo Lipposta ja Anita Hirvosta.

Kyyniselle Paskallekin löytyi Durexin sivuilta joululahjaidea. Minä tahdon tämän puvun!

18.11.03

Katsaus kasvavaan Blogistaniin 

Kysyn vaan ei ole vähään aikaan vaivautunut ruotimaan Blogistanin uusia asukkaita, joten otan omiin käsiini oikeuden arvioida - ja ennenkaikkea arvostella - heitä.

TOMSTOWNin sivut ovat mukavan selkeät ja Tomista on sivuilla hauska vasemmalla kädellä Paint Shop Prolla käsitelty kuva. Tomi kirjoittaa mukavan pituisia juttuja vähän aiheesta kuin aiheesta, mutta miksi blogin nimen pitää olla Päivän pamauksessa PELKÄSTÄÄN ISOILLA KIRJAIMILLA? SE ON NIIN KOVIN ÄRSYTTÄVÄÄ.
Vinkki: Jatka jalkapallotietovisailuissa käymistä, mutta lopeta tuo salibandyily. Siinä kun ei ole mitään järkeä.

Lorem ipsum on ilmeisesti ottanut mallia Kyynisen Paskan sivustosta ja muuttanut sitten vain otsikkojen värit päänsärkyä aiheuttavan imeliksi. Ihan hauskoja juttuja näyttää Laurallakin olevan, ei tosin mitään kovin syvällistä. En lisää Päivän pamaukseeni, mutta lupaan pistäytyä kuukauden päästä uudestaan.
Vinkki: Puolet miespuolisista lukijoista kaikkoaa, kun heti aluksi ilmoittaa olevansa varattu.

Alkovi kertoo, mitä alkovi tarkoittaa. Tästä voidaan päätellä, että Tapanin sivut on suunnattu sellaisille ihmisille, jotka eivät tiedä, mitä alkovi tarkoittaa. Sivun ulkoasu sattuu silmiin. Tapsa kirjoittaa blogiinsa aika harvoin, mutta onneksi harvoissa jutuissa ei vastaavasti ole myöskään mitään sisältöä. Nuo internetin viimeiset sivutkin ovat jo melko vanha vitsi.
Vinkki: Tee Alkovista internetin viimeiset sivut, joiden syntyyn kansatieteilijä Sainio on millään lailla vaikuttanut; tai ala harrastaa kyykkää ja kerro siitä.

Kuplaprosessorin sivujen hallitsevaksi väriksi on valittu vihreä; tästä plussaa, pidän vihreästä. Jostakin syystä en pysty kopioimaan sivulta lyhyitä tekstinpätkiä maalaamatta koko sivua. Olipa vika sitten minussa tai Kuplaprosessorissa, niin tästä miinusta. Blogia kirjoittavat kaksikymppiset manselaiset nörtit Dani ja Mervi. Blogissaan he pyrkivät havainnoimaan "niitä asioita, jotka herättävät meissä mielenkiintoa, ihmetystä, paheksuntaa, ihqutusta, raivoa ja lämpimiä tunteita". Tällaisia asioita ovat muun muassa Nokian pelipuhelimet ja hobitit.
Vinkki: Älkää tulko lähemmäs, vaan pysykää Tampereella.

Johtiksen ihan oma blogi on jälleen blogi, jossa puhutaan minulle tuntematonta kieltä. Ruman pelkistetyssä blogissaan "Johtis" jauhaa nörttijuttuja, mollaa Soneraa ja Nokiaa ja kertoo rukoilevansa jääkiekkoilijoiden puolesta. Positiivista on se, että "Johtis" tekee kotiviiniä. Tämä taito herättää minussa aina sympatioita.
Vinkki: Kerro ennemmin siitä kotiviinistäsi. Pidä vaikka viinipäiväkirjaa. Ketään ei kiinnosta, että löysit Nylon Beatin CD:n kaverisi koneelta.

42 - The Ultimate Answer on porsaanpunainen blogi, jota kirjoittaa 19-vuotias Suski-neiti jostakin sieltä Sysmän lähiöstä. Itse blogi on ihan tavallinen lapsellisen (Suski kertoo olevansa lapsellinen) päiväkirja, jossa kerrotaan kaikesta "höpsöstä", mitä päivän aikaan on sattunut. Tämä blogi sopii lositavasti niille, jotka olisivat aina haluneet lukea isosiskonsa päiväkirjaa, mutta eivät sitä ikinä löytäneet.
Vinkki: Nyt kun olet jo 19, niin voisit vaihtaa kuvasi hieman uudempaan. Kivan värisistä drinkeistä voi muuten tulla huono olo, joten suosittelen juomaan rehellisesti olutta.

Blah blah blah on mitääntietämättömän teinin kirjoittama päiväkirja. Värit noudattelevat tyypillistä sianpunaista linjaa. Juttuja on tosi kumma lukea, kun niitä joutuu selaamaan nuolilla edestakaisin, ei niitä tosin montaa olekaan. Vieraskirjassakin on enemmän tarinaa kuin päiväkirjassa itsessään.
Vinkki: Oletko aivan varma, että haluat kirjoittaa nettipäiväkirjaa? Jospa kokeilisit vielä jotain muuta, vaikkapa kansantanhuja tai avomeripurjehdusta.

Monttu vaikuttaa päällepäin ihan siistiltä blogilta. Erityisesti minua viehättivät nuo ruokaohjeet (vai reseptit, mitä ne nyt on). Ihan hauskoja juttujakin "Monte" osaa kirjoittaa; jaksoin jopa lukea muutaman alusta loppuun. Kuvat piristävät kivasti blogin ulkoasua.
Vinkki: Älä tee jutuista liian raskaita. Totaalisen dystopista maailmankuvaa ei myöskään kannata blogissa tavoitella; se leviää käsille ja näyttää onnettomalta.

muoviromu - voi vittu, että ärsyttää tämä, kun ei voida aloittaa tällaisia nimiä edes isolla alkukirjaimella - on ihanan pelkistetty luomus. Nuo valokuvat kyllä jättäisin ammattilaisille tai edes pienentäisin ja siirtäisin jonnekin syrjempään. Jotenkin koko blogi on kovin sieluton. Plussaa Jyrki saa kuitenkin siitä, että hän käsittelee aika monipuolisia juttuja, vaikkakin tylsästi.
Vinkki: Myy kamerasi ja osta sillä rahalla kaljaa. Siinä kännätessäsi voit sitten kirjoitella maailmaa syleileviä tai järisyttäviä asioita blogiisi. Eikä tässä vielä kaikki: pullopanteista saamillasi rahoilla voit ostaa itsellesi UFF:lta käytetyn kravatin.

Gravitaatiossa kirjoittaa jälleen yksi luonnontieteilijä. Markus panostaa blogissaan ulkonäköä enemmän sisältöön. Viimeisimmässä - ja kaiken kaikkiaan toisessa - jutussaan Markus valittelee, ettei nähnyt Savossa eläimiä.
Vinkki: Älä kerro meille yhtään tarkempia yksityiskohtia intiimielämästäsi. Me pärjäämme ilman niitä tietoja.

Etiopian päiväkirja on nimensä mukaisesti päiväkirja Etiopiasta. Veikko Savijoki kertoo pitkissä sepustuksissaan elämästään tässä Afrikan maassa, jonne hän lähti Lähetysseuran harjoitteluun yhdessä tyttöystävänsä kanssa; tämä on siis matkapäiväkirja. Vexin jutut ovat sen verran pitkiä ja kuivakoita, etten voi suositella niitä muille kuin potentiaalisille Etiopiaan matkustaville.
Vinkki: Muokkaa päiväkirjasi ulkoasu Etiopian lipun värejä vastaavaksi ja liitä sinne linkkejä Bob Marleyn fanifoorumeille, niin johan saat lukijoita.

Varaventtiili kuuluu Samille, joka kertoo blogissaan leluistaan ja puhuu paljon tietokoneista. Sami mainitsee myös, että hänellä on 7-vuotias tytär Veera. Nyt Sami joutui (siis meidän Blogistanilaisten epäonneksi - Sami oli innoissaan) lähtemään Ameriikan maalle nörttikonferenssiin. Samille plussaksi on todettava, että hänen juttunsa ovat mukavan lyhyitä ja helppolukuisia.
Vinkki: Älä opeta tytärtäsi pahoille tavoille: pelikonsolit ovat syntisiä, esimerkiksi se piirtäminen on paljon parempi harrastus.

Hermoa ei löytynyt.
Vinkki: Viimeisin asia, mitä ihmiset täällä tahtovat lukea on: Sorry, the page you requested was not found.

"Paska" on suvereeni 

"Paska" on ylivoimainen voittaja, mikäli puhutaan niistä hakusanoista, joiden kautta on Kyynisen Paskan sivuille törmätty. En tosin pysty säväyttämänn teitä yhtä vallattomilla osumilla kuin Benrope aikoinaan. Edelleenkin kireitä kalsareita käyttäessäni, päässäni soi tuo taianomainen puristaa kiveksiä. Noh tässä näitä:

pippeli
Kyllä täältä yksi pippeli löytyy.

idols biisit
No näitä ei löydy, mutta riittävän suurta korvausta vastaan voin tarjota sanoitusapua vaikkapa TikTakin tytöille.

Toiset tykkää äidistä toiset tyttärestä
Kyllä! Pitäisiköhän muuttaa sivuston luonneta ja alkaa kirjoittaa pikkutuhmia - mutta ah, niin syvällisiä - aforismeja.

Courtney Cox
Muuten hyvä, mutta se on Courteney!

huumoria: talvi
Käy öisin lisäämässä naapuruston lumiukoille sukupuolielimet. Siinä teille huumoria talveksi.

ilman maksalaatikkoa
Mitäköhän netistä ylipäätään on tällä haulla etsitty? Minä kyllä pystyn elämään ilman maksalaatikkoa, mutta on se niin halpaa, etten kehtaa.

17.11.03

Sataa sataa ropisee... 

...tili tili tom.

Vettä tulee täällä länsi-Suomessa jo ties kuinka monetta päivää. Tuossa kuukausi takaperin olin vittuuntunut siitä, että talvi tulee, mutta nyt olisin enemmän kuin kiitollinen, jos nuo H2O-pisarat saisivat hieman kiinteämmän olomuodon.

...ja mikä saa mies-ihmisen ylpistymään niin, ettei voi sadetakkia käyttää, kumisaappaista puhumattakaan. Käydessäni äsken ostamassa R-kioskilta tupakkaa oli tiskilläni minua ennen jokin paikallinen kassi-Alma notkumassa kumpparit jalassa. Kävi melkein kateeksi, olispa minullakin nyt syksyn uusimmat nokialaiset, mutta ei; kävelykengissä täytyy lähteä itsensä märättämään.

Huomasin myös onnekseni, että pationi on jälleen yksi insinööritaidon opinnäyte: sadevesi nimittäin ei valu mistään mihinkään. Kunhan seuraavat yöpakkaset saapuvat, niin minulla on suora yhteys olohuoneesta omalle luistinradalleni. Pitänee tilata ostoskanavalta Fast-Goal ja hakea Biltemasta työmaavalaisimia ja perustaa yksityinen kiekkokaukalo.

14.11.03

Kahvi kahvina kiitos. 

Kerrankin testi, jonka tulos pitää paikkaansa. Minä todellakin juon kahvini mustana (via - kuinkas muutenkaan - Ikuinen kahvitauko).

black
BLACK- You like you coffee black, but that doesn't
mean your bleak and boring. You just like
things done in a pattern, timeslot, whatever.
You have a schedule and you like to stick to
it, and that's not a bad thing! You're more
organized and much more calm than the rest of
us. You're polite and pleasent, keeping your
bad thoughts to yourself. You enjoy lively and
intellectual conversation. You can't stand
people who are seemingly brainless. But you
might want to come out of your routine every
once in a while and have some fun, take a
chance, and order something else off the menu!


What's Your Coffee Personality? (with pictures)
brought to you by Quizilla


Pelastakaa sotamies Lynch 

Steven Spielbergin"Saving private Ryan" on saamassa arvoisensa jatko-osan. Irakin sotaan perustuva sotaelokuva kertoo länsivirginialaisesta Jessica Lynchistä, joka halusi olla sotilas, myös.

Elokuva alkaa lähikuvalla. Karski USA:n maavoimien kapteeni, Troy King, istuu vakavailmeisenä humveen matkustajan paikalla.

Kuva siirtyy hitaasti yläilmoihin. Katsoja näkee autosaattue 507:n jälkijoukon, 18 kuorma- ja maastoautoa, viimeiset hinauksessa. Tämän jälkeen kuva laskeutuu takaisin humveehen ja sen takapenkillä istuviin kahteen nuoreen naiseen, Lori Piestewaan ja Jessica Lynchiin.

Kuva siirtyy takaisn ylös. Saattue matkustaa pohjoiseen pitkin Irakin valtatie 8:aa, "Route blue'ta" ja kääntyä valtatie 1:lle, "Route Jacksonille, joka päättyy Nasiriyahin kaupunkiin. Sinne saakka saattueen ei kuitenkaan ole tarkoitus matkata vaan sen on tarkoitus poiketa takaisin valtatie 8:lle seuraavassa liittymäkohdassa ja lopulta, Nasiriyahin jäätyä taakse, siirtyä valtatie 1:lle. Miehitetyn checkpointin valtateiden risteyksessä piti ohjata saattue oikealle reitille, mutta - kuten katsoja voi odottaa - saattueen saapuessa tarkastuspiste on hylätty.

Kuva siirtyy saattueen taakse. Jonkin ajan kuluttua edessä näkyy valoja. Sotilaat kuvittelevat sen olevan saattueen pääjoukko. Jokin oli kuitenkin pielessä. Hetken kuluttua totuus paljastuu hiekan ja savun keskeltä: saattue on ajanut suoraan Nasiriyahiin. Vartiopaikalla irakilainen sotilas heiluttaa saattueelle, King käskee kääntymisen sijasta jatkamaan eteenpäin. Saattue jatkaa esikaupunkialueelle. Laukaustakaan ei kuulu eikä vihamielisyydestä näy häivähdystäkään.

Kuva siirtyy kadun varrella olevan talon ikkunasta sisään. Irakilaismies laittaa lippaan kiinni AK-47:ään. Toinen sotilas avaa raketinheittimensä etutähtäimen.

Takaisin kadulle. King käskee saattueen tehdä u-käännöksen, mutta epäonnen piinaaman saattueen vaikeudet jatkuvat: yksi kuorma-autoista sammuu polttoaineen loputtua. Sotilaat nousevat ajoneuvoista ja siirtyvät suojaamaan saattuetta.

Kuva siirtyy kahteen jo katsojalle tuttuun naiseen. Jessica Lynch ja Lori Piestewa seisovat taka-alalla ja toinen kertoo toiselle huonon vitsin, jonka Kersantti Robert Dowdyn huuto "lataa ja varmista" keskeyttää.

Lähikuva Jessica Lynchin M-16:een. Liikkumat eivät mene taakse. Ase on jumittunut, koska siihen on mennyt hiekkaa¹. Lynch ojentaa aseen kersantti Dowdylle, joka yrittää korjata jumittuneen aseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Kolmikko nousee humveehen. Taustalta kuuluu yksinäinen kiväärinlaukaus, sitten hiljaisuus - aika tuntuu katsojastakin pysähtyvän - kunnes tulitusta alkaa kuulua yhä lähempää. "Täältä täytyy päästä pois", toteaa Dowdy.

Ilmakuva. Jokainen ajoneuvo yrittää päästä mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Raskas kuorma-auto jämähtää upottavaan hiekkaan, toinen hajoaa. Sotilaat hyppivät suojattomiin kuorma-autoihin luotien rikkoessa ajoneuvojen tuulilaseja. Yksi sotilas jää saattueesta jälkeen. Hänet piiritetään ja teloitetaan. Tämän jälkeen seuraa yleistä hämmennystä ja sekasortoa autojen tukkiessa toistensa teitä. Irakilainen rekka sulkee tien saattueen edestä. Amerikkalaiset yrittävät epätoivoisesti taistella runsaslukuisempaa vastustajaa vastaan. Humveen edellä ajanut traktori yrittää väistää tiesulkua ja ajautuu ulos tieltä.

Kamera laskee ihmisilmän tasolle. Irakilaissotilas nostaa raketin olalleen, puristaa liipasimesta ja lähettää kranaatin kohti maastoautoa.

Kamera nousee ylemmäs. Kranaatti lennättää humveen tien sivuun, jossa auto vielä törmää perävaunulliseen rekka-autoon.

Ristileikkaus ja lähikuva kersantti Dowdyn verisestä kädestä.

Kuva loittonee kädestä. Maastoauton romun vieressä makaavat erikoismies Anguianon ja kersantti Buggsin ruumiit. Katsoja ei näe autonromun sisälle.

Häivytetty leikkaus...


Tässä elokuvan alkunäytös. Tämän jälkeen seuraa tietysti mittava operaatio, jossa on paljon toimintaa ja ryskettä. Kommandojoukot lähetetään hakemaan Jessica Lynchiä irakilaisesta sairaalasta. Tämä puolestaan osaa odottaa koko ajan vain pahinta ja häntä pelotellaan muun muassa jalan amputoimisella ja saa kuulla, että hänen rakkain ystävänsä - siis Piestewa - on menehtynyt vammoihinsa, mutta lopulta hänet pelastetaan ja sankaritar pääsee kotiin perheensä luokse. Liikuttavaa, eikö?

Tätä elokuvaa voidaan aivan hyvällä omallatunnolla markkinoida tositapahtumiin perustuvana, sillä kaikki edellä mainittu mitä todennäköisimmin tapahtui aivan oikeastikin. Elokuvasta todennäköisesti tullaan kuitenkinjättämään pois muun muassa tieto siitä, että Jessica Lynchiä hoidettiin tavallisessa sairaalassa, jossa kukaan ei kajonnutkaan häneen, ei edes kuullustellut häntä (vaikka toisaalta Jessica tuskin olisi osannut kuulustelijoille amerikkalaisten kannalta vaarallista tietoa antaakaan, sillä hän oli joukkojen kirjuri² ja hänen vastuualueensa olivat kynät ja vessapaperi). Elokuvassa tuskin myöskään kerrotaan, että sairaala yritti saattaa amerikkalaisten tietoon, että Jessicaa hoidettiin siellä; hänen sänkynsä muun muassa siirrettiin ikkunan viereen, jotta katoilla partioivat amerikkalaissotilaat äkkäisivät hänet. Elokuvassa ei myöskään mainita sitä surkuhupaisaa seikkaa, että erikoisjoukkojen lopulta tehdessä rynnäkön sairaalaan, sairaalan johtaja yritti tarjota sotilaille yleisavainta sairaalan tiloihin, mutta urheat sotilaat näkivät tarkoituksenmukaisemmaksi potkia ovet sisään.

Noh, ainakin tästä saisi perinteisen hollywoodilaisen sotaelokuvan aikaiseksi. Time pyhitti Jessica Lynchille, ja varsinkin hänen kirjalleen, lähes kaksikymmentä sivua edellisessä numerossaan. Mikäli tarina kiinnostaa, muttei huvita lukea koko opusta niin kannattaa mennä vaikkapa kirjastoon lukmaan tuo edellinen Time.


¹Suomalainen RK-62 on toimintakuntoinen, vaikka se olisi upotettu vuodeksi suohon. Käsittämättömän suuri prosentti amerikkalaisten aseista meni epäkuntoon molemmissa Lähi-idän kriiseissä sekä Vietnamissa.

²Suomen armeijan kirjurilla on niin sodan kuin rauhan aikanakin hyvin erilainen rooli kuin amerikkalaisten joukkojen kirjurilla (clerk).


11.11.03

Lukemattomia juttuja 

Vaikuttaa kovasti siltä, että blogiani tilataan, kun täällä ei tapahdu mitään. Muutaman päivän kirjoittelemattomuus on tuonut jo useita uusia tilaajia. Kannattaisi varmaankin tehdä dägädägät, niin voisin haastaa Pinserin omalla top-listallaan.

Ps. Jantusen kysymykset ovat ärsyttävän matemaattis-luonnontieteellispainotteisia, mutta yritän selviytyä niistä kunnialla.

7.11.03

Obersturmführerin kännipostaus 

Kyynisestä Paskasta tehtiin tänään päätoimittaja Kyyninen Paska. Itse asiassa kello on jo pyörähtänyt perjantain puolelle, joten minusta tehtiin päätoimittaja eilen. Bla bla blaa blaa. Olisin halunnut tittelikseni kuitenkin jotain messevämpää ja luettelenkin tässä vaihtoehtoisia titteleitä yhdistysten hallitusten jäsenille. Ottakaa ilo irti vastuutehtävistänne:

Obersturmführer: nimi, jossa on munaa
Pomo: as simple as that
Lippu-upseeri: joka tekee mitä?
Kalifi: kansainvälisyys enne kaikkea
Vapaaherra: objektiivinen ja maskuliinisuutta korostava
Vapaarouva: objektiivinen ja feminiinisyyttä korostava?
Ulkoasiainkysyvä: Minä en vastaa mistään, mutta kysyisinkin sinulta...
Pilipippeliperse: Noin, nyt tämä on virallinen kännipostaus

6.11.03

Edarivaalit 

Ei tullut Kyynisestä Paskasta yliopistonsa edustajaa ei. Jännät vaalit kuitenkin. Vihreät ottivat vaalivoiton, which is nice. Minä kiitin äänestäjiäni juomalla tuopin jokaiselle saamalleni äänelle. Aivan helvetillinen krapula...

4.11.03

Ilkka 

Minä en kaipaa Ilkkaa, sillä en ikinä tuntenut häntä. Olen vasta hiljaittain muuttanut Blogistaniin ja tiedän Ilkan vain nimeltä. Joskus muut - paremmin tuntemani Blogistanilaiset - ovat kertoneet Ilkan tehneen yhtä ja sanoneen toista. Ikäväähän se on aina, kun joku poistuu keskuudestamme. Ehkä minun olisi pitänyt tutustua Ilkkaan paremmin. Mihin ikinä Ilkka meneekin, toivon, että hänellä on siellä hyvä olla.

Korkealentoisia yhtälöitä 

Kysyn vaan pohdiskeli yhtälöä:

Raha=Vaihdon väline
Aika=Rahaa
Aika=jtkn, joka parantaa haavat
=> Vaihdon väline=jtkn, joka parantaa haavat

Samalla logiikalla pystymme myös, hyvät lukijat, todistamaan, kuinka korkealentoista Kysyn vaanin päättely on.

E=mc^2 ja E=mgh, joissa E=Energia; m=massa; c=likimainen valon nopeus tyhjiössä; g=likimainen normaaliputoamiskiihtyvyys ja h=korkeus.

=> mc^2=mgh
=> c^2=gh
=> h=c^2/g
=> h=(3*10^8m/s)^2/9,8m/s^2 , kun c=3*10^8 m/s ja g=9,8 m/s^2
=> h=9*10^16m^2/s^2/9,8m/s^2
=> h=9183673469387755m
=> h=9200 miljardia kilometriä

Tämän absoluuttisen kaavan avulla saimme selville, että korkeus on itse asiassa aina vakio ja että matematiikka ja fysiikka ovat juuri niitä syitä, jonka takia minä hakeuduin humanistiseen tiedekuntaan.


3.11.03

Sairaan paska maailma 

Oikeita mielipiteitä vinkkasi Hesarissa olleeseen uutiseen koulutytön seksuaalisesta pahoinpitelystä. Poliittisesti epäkorrekti puolestaan raportoi pari päivää sitten Iltalehdessä olleesta jutusta, joka kertoi neljästä adoptiopojasta, joita perhe piti nälkäkuoleman partaalla.

Oikeita mielipiteitä olisi valmis viemään raiskaajat saunan taakse. Poliittisesti epäkorrektikin kertoo tunteneensa suuttumusta, vihaa ja raivoa artikkelin luettuaan. Minäkin tunsin näin molempien juttujen kohdalla. Jotenkin raiskaajien ja murhaajien kohdalla olen jo jollakin tavalla turtunut ja tottunut siihen, että tällaista tapahtuu; häiriintyneet ihmiset toimivat näin eikä heitä kaikkia saada ajoissa pois kaduilta. Olisin valmis nousemaan barrikaadeille vaatiakseni raiskaajille kovempia tuomioita; kuolemantuomiota en kuitenkaan kannata. Tämä on sinänsä ristiriitaista, kun otetaan pohdittavaksi artikkelimme Ameriikanmaalta. Siihen kuitenkin vasta hetken kuluttua.

Raiskauksista ja raiskaajien (adjektiivia naurettava ei voi tässä yhteydessä käyttää edes groteskin kyynisenä ajatustenherättäjänä - ei nimittäin naurata sitten tippaakaan) kohtuuttoman pienistä tuomioista on ollut viime vuosina paljon julkista keskustelua, mutta - toisin kuin usein ja jossain muualla - yleisellä mielipiteellä ei juurikaan ole ollut vaikutusta.

Ja sitten Jenkkilään. Iltalehdessä ollut uutinen pysäytti minut hieman pitemmäksi hetkeksi kuin Hesarin juttu koulutytön raiskauksesta. Luin itse asiassa ensimmäisellä kerralla ainoastaan Poliittisesti epäkorrektin jutun, referaatteineen ja mielipiteineen aiheesta, mutta palasin lukemaan myös Iltalehden itse uutisen. Jos väkivallantekoon tottuu yleisellä tasolla, niin tällaista en voi ikinä ymmärtää. Tällaiseen ei voi edes turtua, sillä tämä on niin absurdia. Mielestäni syytteet lasten elämän vaarantamisesta ja törkeästä pahoinpitelystä ovat vähintä, mitä voidaan langettaa. Ikävä kyllä ei ole mahdollista syyttää Vanessa ja Ray Jacksonia lasten tulevaisuuden tuhoamisesta ja elämän riistämisestä, jopa lasten koko iäksi.

En minä silti vanhempia (enkä kirkkoa, joka näitä vanhempia puolustaa) veisi saunan taaksekaan. Se olisi liian helppoa. Sen verran olen tällaisista uutisista shokissa, etten oikein osaa käsittää, mikä rangaistus voisi edes olla riittävä. Siinäpä se vastaus onkin: mikään rangaistus ei voi ikinä hyvittää sitä, että riistää neljältä ihmiseltä mahdollisuuden täysipainoiseen elämään. Poikaraukat eivät välttämättä ole edes osanneet aavistaa, että heitä kohdellaan huonosti. Ehkäpä he luulivat, että heitä rangaistaan jostakin tai he eivät yksinkertaisesti juuri tienneet paremmasta. Olihan heillä sentään koti. Tämä ajatus on vielä kuvottavampi. Onneksi minä en joudu tapaamaan näitä ihmisiä koskaan. En nimittäin tiedä, mitä tekisin. Tuskin päästäisin hengissä menemään. Kaikki tällainen lapsiin kohdistuva julmuus on vain niin mieletöntä. Se, että seurakunta puolustelee näiden vanhempien tekosia tuntuu aivan yhtä uskomattomalta. En ymmärrä sellaista kulttia, joka pitää lasten vapudenriistoa oikeutettuna ja jumalan tahtona.

Ahdistaa tämä tällainen maailma aivan vitusti.

Freakshow 

Verkkopäiväkirjaa kirjoittavat ovat friikkejä. Tämä on nyt tiukkaa faktaa, kun Suomen johtava uutisjulkaisu listasi viikon frikiit linkkinsä. Jotenkin silmään pisti myös toimituksen pohdinta 'blogi' sanan käytön oikeutuksesta. Totesivat, että blogi on huono suomennos. Mistä? Eihän se mikään suomennos ole eikä edes yritä olla! Tässä Kyynisen Paskan vastaveto toimittajille, jotka luulevat olevansa fiksumpia kuin ovatkaan:

1.) Se on Courteney Cox eikä Courtney Cox.

2.) Se on Guy Ritchie eikä Guy Richie!

3.) Sääli vai ettei... ja muut mrkkuikäisten neitotoimittajien kirjoitusvirheet.

Varsinaista harrastelijatoimittajien puuhastelua sanon minä... mutta minähän olenkin friikki.

EDIT: marras 04, 11:47. Otsikko näytti kadonneen. Laitoin uuden.

Kalsarikeskustelu 

Benropen aloittama heijarikeskustelu poiki myöskin jonkin verran keskustelua kalsareiden ja boksereiden välisestä paremmuudesta. Minun vaatekaapsitani löytyy molempien kategorioiden edustajia enkä osaa suosia oikeastaan kumpaakaan. Kireiden farkkujen kanssa eivät tietenkään löysät puuvillabokserit oikein istu, mutta teknisiä ongelmia huomioimatta dilemma päättynee ratkaisemattomaan.

Olen kuitenkin huomannut, että jokin paha karma saa minut kuitenkin unohtamaan kalsareiden ja boksereiden vaatekohtaiset heikkoudet. On uskomatonta, miten aina onnistunkin valitsemaan ne bokserit, jotka hakeutuvat - suorastaan imeytyvät - persvakoon silloin, kun ei olisi soveliasta kaivaa persettä toistuvasti. Nimeltä en lähde mainitsemaan, mutta sanottakoon, että nämä pahanilman bokserit on ostettu ruotsalaisesta vaatekaupasta, josta käytettäköön vaikka salanimeä H&M. Kalsareissa on tosiaankin se huono puoli, ettei heijaria saa "sujautettua" kumpaankaan lahkeeseen. Onneksi tämä haitta ei koske meitä, joilla pikkuveli seuraa kännykkäteknologian jalanjäjissä: pieni, mutta tehokas.

Elossa ollaan 

Tuotan pettymyksen kaikille niille, jotka ehtivät lyödä vetoa sen puolesta, että Kyyninen Paska on jättänyt maallisen maakuntansa tai edes rampauttanut kirjoituselimensä. Enhän minä kuitenkaan voi tuottaa uskollisille tilaajilleni pettymystä, joten palasin ilahduttamaan teitä oman mittapuuni mukaisen vauhdikaan viikonlopun jälkeen.

Matkustin viikonloppuna junassa. Minun mielestäni juna on paljon parempi kulkuväline kuin bussi., mutta nyt jouduin kuitenkin kokemaan pettymyksen. Matkustin junassa, jossa ei ollut lainkaan tupakkahuonetta. Tiedustelin vielä asiaa kahvikärryjä lykkineeltä, kovin elämäänsä kyllästyneen näköiseltä rouvalta, joka vastasi junan olevan "täysin savuton". Mikä vitun järki siinä on, että juna on täysin savuton? Onko tässä jokin kansanterveydellinen pointti, jota en ymmärrä? Eikö siellä tupakkakopissa nyt voisi käydä röökillä ilman, että kenenkään maailma murtuu? Ketä häiritsee enemmän se, että neljän vaunun päässä sijaitsevasta tupakkakopista kantautuu vieno mahorkan tuoksu kuin se, että humalaiset liikematkalta palaavat bisnesmiehet örisevät täydessä tuubassa kapeilla käytävillä? Voi vittu, sanon minä. Ottaisivat ennemmin kaljat, viinit ja rasvaiset ruuat pois valikoimista ja antaisivat nikotiinihimoisten matkustajien käydä vetämässä henkoset, jos he näin tahtovat.

Tarkoitukseni oli jättää asiasta palautetta VR:lle, mutta vaunussani olleessa palautelaatikossa ei ollut lainkaan palautelomakkeita. Seinällä olleessa kovamuovitaskussa vain luki pirteästi "Mielipiteesi on tärkeä". Tai mistä minä tiedän, olivatko ne mitään palautelaatikkoja. Ehkäpä ne olivatkin taidetta: Mietelauseenomaisia kliseita liimattuna palautelaatikon näköisen kovamuovitaskun kylkeen. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Mielipiteesi on tärkeä. Aina ei voi voittaa. Juo maitoa, se on aitoa. Teki mieli kirjoittaa tulikivenkatkuinen palaute 1,70€ maksaneen kahvin mukana tulleelle käsipyyhkeelle ja jättää sepustus siihen "taideteokseen". En jättänyt, sillä olen korrekti ihminen eikä tapoihini kuulu ruikuttaa pikkuasioista.

EDIT: Tämän viestin pitäisi olla ennen tuota edellistä, mutta Blogger kadotti sen kertaalleen, eikä suostu julkaisemaan tätä tuon edellisen tekstin edelle.

EDIT 2: No nyt on järjestys oikea, mutta vittu mitä säätämistä saatana...